Tuottavuusohjelma arvioitava uudelleen

Tyrkytetty Kalevan vaalipuheita-sivulle, mutta siltä varalta että eivät ehdi julkaista laitan tämän jo tänne.

Eläkeikä, työurien pidentäminen ja sen myötä työssä jaksaminen tulee olemaan keskusteluissa vielä pitkään seuraavalla vaalikaudella ja sen jälkeenkin. Suomen hallitus on päättänyt jatkaa valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttamista ainakin vuoteen 2015 asti. Tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää työvoimatarvetta useilla tuhansilla henkilötyövuosilla. Tämä tarkoittaa sitä, että nykyinen työmäärä jakautuu pienemmälle työntekijäjoukolle. Valitettavasti suuri työn kuormittavuus ei tuo säästöjä, päinvastoin se lisää kuluja työterveyshuollon ja sairauspoissaolojen muodossa.

Tuottavuusohjelma nojaa vahvasti suurten ikäluokkien eläköitymiseen. Ongelmaksi järjestelmässä muodostuu se, että ennen eläkkeelle siirtymistä työntekijälle ei ole tiedossa mahdollista seuraajaa. Mikäli jossain vaiheessa samaan tehtävään voidaan palkata uusi työntekijä, joutuu tämä aloittamaan tyhjin käsin ilman kokeneen työntekijän opastusta. Tämäkö on sitten sitä tuottavuuden parantamista ja työurien pidentämistä?

Ratkaisuja työtaakan keventämiseen on yritetty hakea palveluiden yksityistämisestä ja keskittämisestä. Helppoa, mutta lyhytnäköistä. Ongelmaksi on muodostunut se, että kun palvelun tuottaa ulkopuolinen taho, joka ei tunne toimialan käytäntöjä, aikaa ja rahaa kuluu jopa enemmän kuin omana työnä tehtynä. Yksityisellä toimijalla kun on vielä lisäksi kova tarve tuottaa voittoa omistajilleen. Tällainen työn kierrätys ja ylimääräinen puuhastelu voi näkyä bruttokansantuotteessa positiivisena, mutta sillä ei ole mitään tekemistä todellisen tuottavuuden kanssa.

Voisi kuvitella, että “hidashoksainenkin” viranhaltija ja päättäjä osaa laskea, että työn tuottavuus on monin verroin parempi kahdella motivoituneella ja terveellä työntekijällä kuin yhdellä työtaakan alla väsyneellä ihmisellä ja tehottomalla palvelukeskuksella hoidettuna. Näyttää vahvasti myös siltä, että kyseessä ei pitkällä aikavälillä ole tuottavuuden parantaminen vaan suoranainen yksiköiden ja jopa toimialojen alasajo. Uuden eduskunnan ja hallituksen on arvioitava tämä näennäinen tuottavuusohjelma kokonaan uudestaan ja tehtävä siihen korjaukset, jotka tukevat työssä jaksamista ja jatkuvuuden turvaavaa henkilöstöpolitiikkaa.

Otto Simola
Kansanedustajaehdokas (vihr.)
Oulu

Bongaa OTTO-pinssi!

Päätin järjestää tällaisen leikkimielisen OTTO-bongauksen, koska pinssejä on liikkeellä nyt yli 900 kappaletta ympäri Oulun vaalipiiriä! Bongaukseen voi osallistua Facebook-tapahtumassa tai laittamalla vain minulle sähköpostia. Parhaasta bongauksesta palkintona lahjakortti punnitse&säästä -kauppaan ja muita mukavia palkintoja. Ei tosin pinssejä, koska ne on jo viety kaikki käsistä. 100 pinssin bongauksesta extra-palkinto!

Otteita paneelivihkosta

Koska tänään oli tiettävästi viimeinen paneeli yli kahdenkymmenen eduskuntavaalipaneelin kiertueestani, ajattelin julkistaa erikoisia rivejä tältä keväältä paneelivihkostani. Vihko on kiertänyt lähes kaikki paneelit kunnallisvaaleista 2008 alkaen. Nämä ehkä avaavat tai sitten sekoittavat entisestään sitä miten jäsentelen ajatuksiani yleisön edessä. Nämä on puhtaasti asiastaan irroitettuja, enkä itsekkään pysty muistamaan tarkallen mistä ja millaisesta keskustelusta ne ovat peräisin.

Nuorisotyöttömyys, harjoittelun kautta, jaetaan työaikaa -Kempeleen lukion vaalipaneeli 27.1.

Resurssien käyttö jos ihminen ei muista mitään -Merikosken lukio

Kiintiöt tekevät itsensä tarpeet -Oulun vihreiden nuorten yhdenvertaisuuspaneeli 28.2.

Tie parempaan elämään, lapsilisä kuuluu vanhemmille -Suomussalmen lukio/KAO 1.3.

Mikään ei kiellä ostamasta yd.sähköä Venäjältä -Suomalaisen yhteiskoulun lukio 4.3.

Maailmankaikkeuden ainoa maanjärist. -Kuusamon lukio 17.3.

Vaili ei pysty vaikuttamaan – ihmiset liikkuvat on ongelmia -OSAO Kempele 22.3.

IRTI EU:STA – RAJALLE RAUTAA -OSAKO paneeli 22.3. (ajatus Itsenäisyyspuolueen ehdokkaan puheesta)

Ei tänne ilmaista työtä -Haukiputaan lukio 24.3.

Tietoyhteiskuntakysymys mahdollisuuksia -Punkkua ja politiikkaa

Suorituskeskeisyys kaikilla koulutus – Idols-yhteiskunta -Muhoksen lukion paneeli 30.3.

Uusiutuvaan energiaan -> ei turve – tuuli aurinko olemassa -Utajärven lukio/yläkoulu paneeli 31.3.

Asenneilmapiiri ja liharuokapäivä opetettaisiin -Vaalan lukion paneeli 1.4.

Katsomusaine, avioliitto abortti ehkäisyvälineenä -Pohjankartanon koulun paneeli 4.4.

Samalla meiningillä -> sivari, totaali, hullut -OOSY:n paneeli 7.4.

Omana itsenään. -OSAO Myllytullin yksikkö 11.4.

Tasaverot kompensoitava pienituloisille

Julkaistu Kalevassa 11.4.2011


Talouden tasapainottaminen on yksi tämän kevään eduskuntavaalien kuumimpia kysymyksiä. Velaksi eläminen tulee niin yksityisessä kuin valtion taloudessa pitkällä aikavälillä kalliiksi. Lasku lainasta ja sen koroista lankeaa yhteiskunnassamme lopulta veronmaksajan maksettavaksi. Ratkaisuksi tähän esitetään usein joko-tai-vaihtoehtona menoleikkauksia tai verojen korotuksia – mielestäni tarvitsemme molempia. Menoihin pääsemme parhaiten käsiksi tarkastelemalla uudelleen yritystukia, sosiaaliturvajärjestelmän byrokratiaa ja sitä kautta työnteon kannustavuutta sekä puolustusvoimien määrärahoja.

Verotuksen puolella meidän on otettava sieltä missä on eniten maksukykyä ja ohjattava kulutusta ympäristöystävällisempään suuntaan. Pääomatuloveroissa on otettava käyttöön progressio ja osinkoverotusta on kiristettävä. Pelkällä pääomatuloveron kiristämisellä kahdella prosentilla, valtio saisi lisätuloja arviolta 100 miljoonaa euroa. Harmaan talouden kitkemisellä puolestaan päästäisiin jo miljardiluokan tulonlisäyksiin. Pienten tulojen verotuksen keventäminen sen sijaan kannustaisi työntekoon ja kompensoisi mahdollista arvonlisäveron korotusta.

Arvonlisäverojärjestelmään on luotava uudenlaiset veroluokat tuotteiden ympäristövaikutuksien mukaan. Kasvikset sekä luomuruuan voisi huoletta laittaa alv:n nollaluokkaan. Toisaalta taas ympäristöä kaikissa tuotantovaiheissa voimakkaasti kuormittavat lihatuotteet voitaisiin siirtää nykyistä korkeammalle verotasolle. Samaan korkeampaan verotasoon voisi laittaa myös terveydelle haitalliset tuotteet, kuten tupakan ja alkoholin, joiden kansanterveydellisiin kustannuksiin joudumme joka tapauksessa verotuksen kautta osallistumaan.

Myös energian ja polttoaineiden kulutusta on ohjailtava osaltaan verotuksen keinoin. Kuten alv:n kohdalla, myös energiaveroista syntyvä taakka pieni- ja keskituloisille on kompensoitava esimerkiksi tukemalla suoralla sähkölämmityksellä lämmitettävien talojen siirtymistä energiatehokkaampiin ja kestävämpiin lämmitysratkaisuihin. Energia- ja kulutusveroissa on se hyvä puoli, että niiden maksaminen ei ole välttämätöntä. Suomessa on siirryttävä harmaasta taloudesta uudenlaiseen veronkiertoon: Energia ja ympäristöverojen maksun minimoimiseen!